Enää reilu viikko tuohon juhlapyhistä tärkeimpään.. Aika rauhoittumiselle, hiljentymiselle ja läheisille... Miksi tuo juhla vaan ei oikein tunnu samalle kuin ennen?

Jouluvalot on ikkunoissa ja monilla ihmisillä näkyy valoja ulkonakin, ne kyllä piristää kummasti mieltä liikkuessa. Joulukortteja kirjoittelin eilen muutamalle hyvälle tutulle, sitäkin on pakko rajoittaa tässä taloustilanteessa vaikka mielellään muistaisi mahollisimman monia. Mutta miksi kaikkia ihmisiä ei muisteta muuten kuin jouluna...

No jäihän tuota rahaa vielä melkein kymmenen euroa ruokiin tuhlattavaksi, kun vaikuttaa sille ettei kaupunki halua tukea opiskelijan elämää.. Tuo on yksi niistä syistä miksi mieli tekee pois täältä, muutamia muitakin syitä on, kun vaan löytyy töitä niin sitten mennään.
Mistähän hyvää sitä ostaiskaan tuolla mahottomalla rahamäärällä.. Pieni kinkunpala ja laatikoita, niillähän saa hieman juhlavampaa vaihtelua ruokiin... Ehkä pitäisi opetella tekemään nuo laatikot itse, halvemmaksihan se tulisi. Montakohan vuotta menis ennenkuin kertaalleen ruuat onnistuis.

Tosiaankin... olen aika kyllästynyt tuohon nykyaikaisen Joulun kaupallisuuteen, jos se ei vielä tullut tuosta aikaisemmin ilmi. Posti suoltaa mitä värikkäämpiä mainoksia täynnä joulutarjouksia.. Ja ihmiset juoksevat kantaen lahjoja selkä vääränä, parhaimma/pahimmat useiden satojen eurojen edestä.
Sehän se Joulun syvin tarkoitus taisi ollakin, että kaupat menestyy... vai muistankohan ihan väärin?

Läheisien ihmisten kanssa olo, arjen unohtaminen, rakkaitten ja poismenneiden muistaminen... sekään ei kaikilta onnistu, syystä tai toisesta. Joulu vietetään yksin, tai alkoholin kanssa..
Niinpä saattaa joulusta tullakin Viikatteen kappaleen tavoin, Vuoden synkin juhla.
Emmehän toivo tätä läheisillemme, muistakaa heitä nyt ennenkuin on liian myöhäistä.

Tämä J. Hakulisen - Joulu Avaruudessa kuvaa aika hyvin sitä tunnelmaa mikä välillä painaa päälle vuoden tärkeintä juhlaa odottaessa.. Siitäkin huolimatta pidän kaikkein eniten vuodessa juuri tästä juhlapäivästä.

"Lumihiutaleet hiljaa leijuu maahan, ja harsoksi maisemaan sulautuu.
Nyt on aika jolloin ei kiireet aian ja huoletkin unohtuu..
Jouluriemu laskeutuu kaikkialle se juhlallisuudellaan peittää maan,
Ei sitä päästä voi pakoon, se kaiken saartaa joka vuosi uudestaan..
Virret veisataan..

Taskulamppuja loistaa kuusen oksilla, niitä ihmiset tuijottaa
Ja luulevat kauniiksi kynttilöiksi tämän Joulu vain aikaan saa.
Lapset ahneena odottaa vaan aattoiltaa, ja kaiutin kaikille toivottaa,
lasteittain Rauhaa ja rakkautta, kai se riittää vuodeksi taas???

Hauskaa Joulua suklaapukki, sinä jaksat vain olla iloinen.
Mutta miksi köyden jatkona kuusessa roikut, ehkä oletkin murhannut ihmisen
Hauskaa Joulua suklaapukki...

Eilen vein pehmeän paketin koriin, joka yksinäisten Jouluja pelastaa.
Kunpa Aattona onni mua suosii, etten lahjaani takaisin saa.
Joku tahtoi mua kauniilla kortilla muistaa, kas sielulleen rauhan kai löysi niin.
Hän toivotti Joulua rauhallista, hän painukoon hel**ttiin..

Hauskaa Joulua suklaapukki, sinä jaksat vain olla iloinen.
Mutta miksi köyden jatkona kuusessa roikut, ehkä oletkin murhannut ihmisen
Hauskaa Joulua suklaapukki..."